torstai 25. helmikuuta 2016

Dynamiitin katkua ilmassa

Räjäytysmatot aseteltu

Louhinnat ovat alkaneet! Tai siis louhinta alkoi jo muutama viikko sitten. Itseasiassa siitä taitaa olla aika tarkalleen kolme viikkoa. Rakennuspaikka sijaitsee kalliolla ja oli alusta asti selvää, että louhintaa joudutaan tekemään vähän isommalla voluumilla. Kuutioita tulee arviolta 700-1000. Louhintatyöt eivät ole kuitenkaan sujuneet ihan odotusten mukaisesti. Tätä voisi kutsua projektin ekaksi vastoinkäymiseksi tai ainakin koettelemukseksi ja hermojen venyttämiseksi.
Olimme sopineet urakoitsijan kanssa, että räjäytystyöt alkaisivat hieman ennen tammikuun puoliväliä. Kovien pakkasten, lumisateen, koneiden rikkoutumisten, työntekijöiden saikkujen ja lopareiden takia töiden aloitus kuitenkin viivästyi muutamalla viikolla. Okei, eihän parin viikon viivästys ole edes paha, kun louhintaan ja louheen murskaamiseen pitäisi mennä vain reilu viikko!

No mutta mitäs sitten kävikään..? Sama homma jatkuu. Räjäytykset etenee etanavauhdilla ja se alkaa kyllä kuluttamaan hermoja. Pari räjäytyskenttää päivässä ja välillä useiden päivien taukoa erinäisistä syistä johtuen. Jossain vaiheessa alkoi jo usko loppua ja rupesin miettimään, että saadaanko louhintoja ylipäätään edes hoidettua. Toisaalta käy kyllä sääliksi pientä yritystä ja tosi mukavaa urakoitsijaa. Ei ole varmastikaan kiva tilanne heidänkään kannalta. Nyt on mennyt jo yli kuukausi siitä, kun louhintojen piti LOPPUA! Ainoa asia, mikä tuo lohtua on se, että onneksi ollaan silti hyvissä ajoin liikkeellä eikä jätetty louhintoja viimetinkaan. Ei tuo talvikaan näytä vielä muuttuvan kevääksi, joten onhan tässä vielä aikaa pelleillä räjäytysten kanssa. Pohjien teon pitäisi alkaa kunhan lumet lähtee. Toiveikkaina ollaan, että siihen mennessä saataisiin tasainen rakennuspaikka ja jäätävät kasat mursketta pitkin tonttia. 

Nyt tontilla on kyllä räjäytelty ilmeisen ahkerasti viimeiset pari päivää. Vielä taitaa olla jonkin verran räjäytettävää ja sitten alkaa murskeen tekeminen.Tällaiset viivästykset kyllä pistää mietityttämään. Rakennusprojektissa tulee olemaan paljon asioita, joihin ei pysty itse vaikuttamaan juurikaan. Se tulee kyllä vaatimaan pitkää pinnaa. Pinnan pidennys on siis hyvä aloittaa jo nyt :D Kauan muilla raksaajilla on mennyt louhintoihin? Olisikin mielenkiintoista tietää, miten nopeasti homman olisi voinut tehdä!





Boom!
Poranterä
Kivitaidetta
































sunnuntai 21. helmikuuta 2016

Mikä ihmeen Räntsi?

Moikka. Kiva, että oot löytänyt meidän blogin! Räntsi - tarinaa nuorenparin hirsitaloprojektista tulee kertomaan ajatuksiamme ja fiiliksiämme rakennusprojektimme varrelta. Räntsi-nimi tulee tonttimme lempinimestä, mikä tuli keksittyä tuossa reilu vuosi sitten. Nimi saattaa myös viitata tontin suhteellisen suureen pinta-alaan, lähes 8 hehtaariin. Ei ranch, vaan tuttavallisesti Räntsi :) 

Raksakuulumisia tänne tulee kirjoittamaan 25-vuotiaat Sussu ja Niko. Rakennamme Peura Talojen yksikerroksisen, noin 200 neliöisen lamellihirsitalon sekä 100 neliöisen autotallin hirrestä. Tulemme raatamaan raksalla pitkälti itse ja pyrimme ikuistamaan projetiamme lukuisin kuvin ja toivottavasti myös videoiden kera. Toivomme, että blogi tarjoaisi vinkkejä ja kokemuksia uusille rakentajille (kuten itsekin olemme) sekä tietysti mukavaa ajanvietettä. Seuraavaksi johdattelen teidät mukaan projektiimme.


Lähdetään nyt ihan alusta liikkeelle. Haaveet talosta alkoivat loppukesästä 2014, kun olimme lopettelemassa opiskeluja tulevan syksyn aikana. Ensin kuvittelimme, että ostaisimme jonkun kivan remppakohteen, jossa voisi hyvin asustella useammankin vuoden. Muutaman asuntonäytön jälkeen mielemme kuitenkin muuttui. Lähes jokaisessa talossa oli mitä todennäköisemmin kosteusongelmia.


Pikkuhiljaa ajatukset alkoivat siirtyä uudisrakentamisen suuntaan. Se olisi paras tapa saada juuri sellainen talo kuin itse haluaa ja pääsisi osallistumaan rakentamiseen ja saisi varmuuden talon todellisesta kunnosta. Syksyn mittaan ajatukset oman tontin ostamisesta kävivät yhä useammin mielessä. Päätös tontin ostosta tuli hyvinkin spontaanisti, kun kävimme tontilla ensimmäistä kertaa. Se ratkaisu tuntui vaan niin oikealta! Lokakuussa 2014 meistä tuli tontin omistajia.


Talo tulee mäen päälle, tuohon pusikoiden taakse
























Tontilla on jo muutamia piharakennuksia entuudestaan. Ja nykyään myös vanha savusauna ilman kattoa! Juhlistettiin tontin ostoa rauhaisasti, ja lämmitettiin ekaa kertaa tuota vanhaa saunaa. Eipä ehditty saada kolmen tunnin lämmittämisellä edes lämpömittaria värähtämään, kun saunan katto oli jo ilmiliekeissä. Ei siinä auttanut muu kuin kutsua palokunta paikalle ja jäädä yöksi autoon vahtimaan, ettei sauna vaan syty enää uudelleen.


Sauna tulessa

















Sauna palon jälkeen 





























Kesän 2015  aikana saatiin aikaan muutakin kuin palaneita rakennuksia. Tontilla tehtiin urakalla metsänraivaushommia niin käsin kuin metsäkoneenkin voimin. 



Metsätyökone hommissa




















Maisema muuttui kertaheitolla. Suuri kiitos vielä mahtaville ystäville, jotka pääsivät paikalle useampaankin otteeseen risusavottaan. Syksyllä 2015 Niko opetteli myös kaivinkoneen käyttöä ja teki itse tien jyrkän mäen päälle, minne talokin tulee. Lisäksi talon ja autotallin rakennuspaikat raivattiin sekä kaivettiin kallio esiin.


Talon paikka ennen ensimmäisiä räjäytyksiä