lauantai 26. maaliskuuta 2016

SE OIKEA käsittelyaine hirsitalon ulkopinnoille?

Ollaan pohdittu tässä jo pidempään hirsipintojen käsittelyä. Nyt parin viimeisen päivän aikana pohdinta on saanut uutta tuulta alleen. Google on laulanut urakalla ja olen hienosti levittänyt kaikki hamstratut hirsien käsittelyesitteet keittiön pöydälle. Voin sanoa, ettei oo kovin helppoa!


Ei siihen pöydälle sitten muuta mahdukaan





























Meillä on aika selkeä visio kyllä noista värimaailmoista, etenkin ulkopintojen osalta. Hirren ulkopinnat käsitellään tummaksi niin, että puun syyt näkyvät kauniisti. Hahmotelmakuvat löytyvät täältä.

Ulkopintojen värimaailman lisäksi mikään muu ei olekaan selvää! Paitsi ehkä se, että hirsi tarvitsee hengittävän käsittelyn. Olen saanut pääni ihan pyörälle selatessani eri valmistajien hirsille tarkoitettuja suoja-aineita. Osa sisältää akrylaatteja. Joku sisältää perinteistä tervaa ja vernissaa. Joku tekee hirren pinnalle OHUEN kalvon. Ohut kalvo hirren pinnassa ei kyllä ole sellaista, mitä me haemme omaan taloomme. Täytynee kysellä myös Peura Talojen mielipidettä hirren käsittelyaineesta :)

Hirsitalon valinnassa pidimme tärkeänä asiana juuri nimenomaan hirren hengittävyyttä. Tämän vuoksi haluaisimme olla varmoja esimerkiksi valttikäsittelyn hengittävyydestä. Toki on varmasti totta, että hirsi hengittää raoista ja nurkista, mutta silti täytyy sen käsittelyaineenkin hengittää!

Olen kuullut aika paljon kokemuksia valttikuullotteilla käsittelystä eikä sekään ole ihan vakuuttanut. Ilmeisesti myöskään perinteiset maalit eivät ole hyvä valinta, sillä esimerkiksi tervaa sisältävä maali saattaa kuivua viikonkin. Tällöin pitäisi olla viikon sormet ristissä toivoen, ettei sadekuuro iskisi ja homeitiöt pääsisi iskemään hirren pintaan.

Kävin tänään rautakaupassa hakemassa vähän suojaputkitarvikkeita ja jututin samalla myyjää hirsitalon käsittelyaineista. Hänen mukaansa pohjustusaineen vetäminen jo pystytysvaiheessa on erittäin tärkeää (tiedettiin tämä toki itsekin) ja hän myös suositteli värillistä valttikäsittelyä ulkopinnoille. Värillinen kuullote suojaa hirttä UV-säteilyltä. Olen lukenut myös, että jossain kuullotteissa olisi värin lisäksi myös erikseen UV-suoja. Myyjän mukaan tuo lisätty UV-suoja ei pahemmin parantaisi kuullotteen kestoa. Myyjä vielä varoitti minua, että ei saisi lukea mitään blogihömppää. Kuulemma porukka on lukenut blogeista hyviä vinkkejä ja sitten ollaan tultu rautakauppaan häntä koipien välissä kyselemään neuvoja, kun ollaankin tehtyä asiat päin honkia. En sitten siinä enää kehdannut edes mainita, että itsekin kirjoittelen blogia :D

Tulin kotiin päättäväisin mielin kauppareissulta ja ilmoitin Nikolle, että me vedetään ulkopinnat valtilla ja sillä selvä! Olin varma, etten jaksa enää puida näitä eri vaihtoehtoja ja ettei mikään ns. luonnollisempi vaihtoehto ehkä olisi kuitenkaan sen parempi. Myyjän varoittelusta huolimatta päätin kuitenkin vielä vähän googlailla :D

Ja sitten löysin rautavihtrillin! Hullaannuin täysin selatessani huikeita kuvia. Ja arvatkaa vaan mistä löysin tietoa? Mistäs muustakaan kuin blogista! Passiivipuutalo-blogissa kerrotaan kattavasti rautavihtrillikäsittelystä. Rautavihtrilli eli rautasulfaatti suojaa hirttä UV-säteilyltä, homeelta ja sieni-itiöiltä. Lisäksi se antaa puun HENGITTÄÄ ja värjää pinnan kauniin harmahtavaksi ajan saatossa. Sitä on myös lisätty esimerkiksi punamultamaaleihin nimenomaan suojaamaan hirren pintaa. Rautavihtrilli on myös aika edukasta ja sen päälle voi ilmeisesti vetää sitten tarvittaessa jonkun muun käsittelyn jos tulee joskus katumanpäälle. Tästä asiasta täytyy vielä kysyä vaikka Tikkurilan maalilinjalta.

Tää postaus meni kyllä aikamoiseksi tajunnanvirraksi, enkä päässyt vielä edes sisäpuolen käsittelyyn. Siitä siis joskus tulevaisuudesssa! Nyt pitää antaa ajatuksen hautua pari päivää ja palaan varmasti asiaan, kunhan päätös ulkopuolen käsittelystä on tehty :D


Tässä taas meidän metsämökki. Tää taitaa olla harmaantunut ihan luonnostaan ilman mitään käsittelyjä





















sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Suunnittelutarveratkaisu, rakennuslupa, aloituskokous. Mitä vielä?

Rakennuspaikka sijaitsee haja-asutusalueella, jolloin rakentamista suunnittelessa tulee hakea suunnittelutarveratkaisua. Tonttia ostaessamme olimme onnekkaita, sillä tontille oli jo myönnetty suunnittelutarveratkaisu. Asia ei kuitenkaan ollut ihan niin yksinkertainen, sillä suunnittelutarveratkaisu oli menossa umpeen ja jos emme olisi ehtineet hakea rakennuslupaa ennen suunnittelutarveratkaisun umpeutumista, olisimme voineet jäädä ilman uutta suunnittelutarveratkaisua ja samalla ilman rakennusoikeutta! Tämän vuoksi jouduimme säätämään aika paljon, jotta saimme varmistuksen, että tontille saisi rakentaa. Jätimme lähes tyhjän rakennuslupahakemuksen kuntaan 2014 syksyllä ennen tonttikauppoja ja näin saimme lisä-aikaa täydentää varsinaista rakennuslupahakemusta. Teimme vielä tontin myyjien kanssa tonttikauppaan purkuehtosopimuksen, jolloin voisimme purkaa kaupan, mikäli rakennuslupaa ei jostain syystä irtoaisikaan. Toki harmittelimme jo etukäteen jos rakennuslupaa ei myönnettäisikään, niin menettäisimme hienon tontin. Toisaalta olimme hyvin tyytyväisiä, että tontin myyjät suostuivat moiseen systeemiin.


Tässä komeilee kaunis pihakoivu



Talon "lopullinen" rakennuslupa haettiin ja myönnettiin jo keväällä 2015, mutta teimme siihen vielä pari julkisivumuutosta sekä teimme uuden jätevesisuunnitelman. Olemme tässä nyt reilun vuoden verran tehneet tontin raivaushommia ja talosuunnittelua kaikessa rauhassa.

Autotallin rakennusluvalle näytettiin myös vihreää valoa kunnassa. Autotallin lupa haettiin vasta alkuvuodesta. Jouduttiin käymään aikamoinen ruljanssi, kun piti ajella seitsemän eri naapurin luokse hakemaan suostumuksia naapurinkuulemislomakkeisiin. Talon lupaa varten naapurinkuulemisia ei tarvinnut hakea erikseen, sillä ne oli ikään kuin saatu jo etukäteen suunnittelutarveratkaisun mukana. Autotallista tosin ei ollut mainintaa suunnittelutarveratkaisussa, joten Niko joutui ajelemaan ympäri pitäjää hakemassa allekirjoituksia. On hieman erikoista, että esimerkiksi metsänomistajilta, jotka nyt sattuvat olemaan myös meidän rajanaapureita, piti saada suostumus, vaikka he asuvat itse kuitenkin kilometrien päässä meidän tontista. Hullun hommaa kyllä, mutta tulipahan tehtyä samalla tuttavuutta kyläläisten kanssa :) ja luojan kiitos kukaan ei vastustanut autotallin rakentamista...

Noniin, eli molemmille rakennuksille on saatu rakennusluvat. Tässä odotellaan kuumeisesti jos päästäisi pitämään aloituskokous jo ensi viikolla tai vähintäänkin pääsiäisen jälkeen. Sain vasta pari viikkoa sitten kuulla, ettei autotalli edes vaadi aloituskokousta, vaan siitä riittää pelkkä ilmoitus rakennustöiden aloittamisesta. Taloa varten tosin aloituskokous pitää järjestää. Tässä on nyt muutamat viikot ollut kauhea paniikki päällä, kun ollaan väsätty samaan aikaan useita eri suunnitelmia. Sähköposti meinaa tukkeutua oikein urakalla, kun tulee lvi-, sähkö-, rakenne-, ja perustuskuvia. Keittiön ja kodinhuoneen suunnittelukuvia unohtamatta! Voi olla, että skumppapullo aukeaa, kun ollaan selvitty aloituskokouksesta :)


Ei uskoisi, että kohta rakennuspaikan pitäisi olla tasainen :D

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Metsänraivausta

Metsätyöt alkaa olla voiton puolella! Moto oli pari päivää hommissa ja niin saatiin muutamat hehtaarit metsää harvennettua. Ajokone ajeli tänään puita metsästä ja pian on kaikki puut pinoissa. Harvennushakkuu sujui kyllä tosi hyvin ja hyvällä aikataululla. Mielessä pyörii edelleen vahvasti tuo louhintojen viivästyminen eikä niitä ole vieläkään saatu päätökseen murskauksen osalta. Kerroinkin siitä enemmän täällä 

Mulla oli joku tosi tyhmä stereotyyppinen vaikutelma noista metsäkonekuskeista. Kuvittelin kaikkien olevan jurmuja ukkoja, jotka ei pahemmin pihahda. Ennakkoluulot sai kyytiä oikein olan takaa, kun saatiin ehkä maailman mukavimmat konekuskit.

Kyllä on hyvä fiilis. Täytyy sanoa, että on pirun tehokasta ja nopeaa tuo metsäkonetyöskentely. Ainakin kun vertaa koivikkoon, mikä raivattiin kesällä itse käsipelillä.


Pihatie tulee kulkemaan koivikon vasenta laitaa pitkin






























Tehtiin puukauppasopimus jo hyvissä ajoin viime kesänä. Jännitin kuitenkin aika paljon, saataisiko metsätyöt hoidettua tämän talven aikana. Pelkäsin, ettei lunta tulisi riittävästi ja hakkuu jouduttaisiin siirtämään seuraaalle talvelle. Onneksi näin ei kuitenkaan käynyt. On hienoa, että saadaan tehtyä kaikki maisemaa muokkaavat hommat tehtyä ennen kuin muutetaan räntsille. Ei tarvitse sitten ensi talvena enää stressata asialla!


Autotallin takaa lähtevä pulkkailurinne





























Moton tie kohti tulevaa oleskelupihaamme





























Tässä vielä tulevalta oleskelupihalta





























Osa puupinoista






















Siinä vähän mäntyä










Osa ensi talven polttopuista

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Kurkistus talon ja autotallin hahmotelmakuviin

Tässä komeilee hahmotelmakuva tummansävyisestä talostamme (väriä ei olla tosin vielä ihan päätetty, eikä kuvan väri täysin vastaa visiotamme lisäksi kuvissa on demonstroitu auringonvalo). Noin 200 neliötä, 230 millimetristä lamellihirttä, ristinurkilla. Kattorakenne toteutetaan saksiristikoilla ja harjakorkeutta korkeimmasta kohtaa tulee noin kuusi metriä. Sisäkaton korkeus vaihtelee 2,8-3,5 metrin välillä. Talon suunnittelu oli meille yllättävän helppoa, sillä molempien mieleen oli jo iskostunut selvästi, mitä haluamme tulevalta kodiltamme. Hienoa oli toki vielä, että molemmilla oli samanlaiset visiot.


Tällainen näkymä on vastassa, kun ajaa pihatietä ylös mäen päälle

Talo pääsisäänkäynnin puolelta


























Halusimme isohkon talon yhteen kerrokseen, sillä lääniähän tontilta löytyy, eikä tarvitse noudattaa
mitään asemakaavaa. Silloin on usein fiksumpaa rakentaa ennemmin leveyttä kuin korkeutta! Ajattelemme kaksikerroksisen talon olevan jollain tapaa tilansäästöratkaisu pienemmälle tontille. Kaksikerroksisuuden miinuspuolia ovat myös portaiden vaatima tila ja se, että laadukkaat portaat myös kustantavat tuhansia. Lisäksi tulisijaa lämmitettäessä lämpö jakautuu epätasaisesti. Lämpimän ilman noustessa ylöspäin, alakerran ollessa miellyttävän lämmin, vallitsee yläkerrassa trooppiset olosuhteet. Yksikerroksisessa talossa lämpö leviää tasaisemmin.

Talossa huomio kiinnittynee ensimmäisenä olohuoneen isoihin ikkunoihin, joista piisaa kivasti luonnonvaloa, eikä meillä ole onneksi naapureita läheisyydessä, vaan näkymä avautuu mäen päältä pellolle :) Olohuoneen erkkeri tulee kokonaisuudessaan kaksi metriä ulospäin muusta talosta ja kokoa olohuoneella on reippaat 46 neliötä. Pidämme yhteistä, isoa oleskelutilaa yhtenä toimivan kodin kriteerinä ja siihen halusimme panostaa. Sisustuksessa toki saattaa olla omat haasteensa, mutta niitä mietitään sitten syksymmällä tarkemmin! Tulisijan sijoitamme keskeiselle paikalle, olohuoneen ja keittiön välimaastoon. Valitsimme perinteisen tiilisen leivinuunin, jolla saadaan paistettua mehevät ruisleivät sekä lämmitettyä taloa. Näin säästämme lämmityskustannuksissa, koska polttopuut tulevat omasta metsästä.

Keittiön ja kodinhoitohuoneen suunnitelmat alkavat olla aika pitkällä, joten niistä varmasti vielä lisää jossain vaiheessa! Suihku- ja saunaosasto löytyy sekä kaksi vessaa eri puolilta taloa. Isoin luksus mielestäni on se, että meidän makuuhuoneesta pääsee suoraan vessaan ja suihkuosastolle! Lisäksi taloon tulee kaksi (piti tulla kolme) vaatehuonetta :D Yksi on eteisen ja toinen meidän makuuhuoneen yhteydessä. Kolmannen piti tulla multimediahuoneen yhteyteen, mutta nykyisten suunnitelmien mukaan siihen tuleekin tietokonenurkkaus. Aika näyttää, mikä on lopullinen ratkaisu! Toisaalta ehkä selviäisimme myös kahdella vaatehuoneella. Meille tulee kuitenkin vaatekaapit makuuhuoneisiin ja kodinhoitohuoneeseen.

Makuuhuoneita tulee neljä. Isoin makuuhuone, noin 20 neliötä, pyhitetään multimedihuoneeksi. Meidän makuuhuone on toiseksi isoin ja sijaitsee erillään muista makuuhuoneista. Kaksi pienempää makuuhuonetta ovat sitten ainakin alkuun vierashuoneita.


Autotalli, viiden metrin nosto-ovi  ja autokatos


























Autotalli tulee samaan pihapiiriin talon kanssa. Meinattiin alunperin, että tehtäisi autotalli vasta myöhemmin, jotta pystyisimme keskittymään täysillä talon rakentamiseen. Tiesimme kuitenkin, että aiomme ottaa autotallin myös Peura Taloilta, jotta rakennukset sopivat hyvin yhteen, niin rakennetaankin molemmat samanaikaisesti. Autotalli on piirun verran alle 100 neliötä ja autokatos puolestaan 56 neliötä. Autotallin hirren paksuudessa pihisteltiin ja se tulee 88 millisestä hirrestä. Tarkoitus on rakentaa autotalliin vielä sisäseinät ja -katto kipsilevystä paloturvallisuuden takia ja samalla tehdä lisäeristys kipsilevyn ja hirsiseinän väliin. Tämän tehdään tosin vasta, kun ollaan saatu muut raksahommat valmiiksi.

Autotallin suunnitteluprosessi ei puolestaan sujunut ihan yhtä sulavasti kuin talon suunnittelu. Meillä oli jonkin verran vääntöä autotallin neliömäärästä. Ei olla varmaan ainoa pariskunta, jotka ovat vääntäneet samasta asiasta... Eihän?

Nikolla oli alusta asti selvät sävelet, että autotallin (lue mancave) pitää olla mahdollisimman tilava, jotta hänellä on tilaa puuhastella ja korjailla kokoajan rikkoontuvia autojamme. Minulle puolestaan olisi hyvin riittänyt kompakti, puolet pienempi autotalli. Olen kuitenkin muuttanut mieleni ja uskallan myöntää sen julkisesti! Ei voi kuin todeta, että onneksi mies ei ole tossun alla ja valittiin kuitenkin iso autotalli. Nikon mielestä se ei kyllä taida olla vieläkään riittävän suuri ja hän odotteleekin lottovoittoa, jotta pääsee louhimaan kallion sisään RIITTÄVÄN ison hallin :D.

Tällä hetkellä meidän autot on vähän vanhempaa vuosimallia. Tuntuu, että niissä on kokoajan jotain laitettavaa ja on se vaan hiton hankalaa korjailla autoja pienissä tiloissa. Eli jos tätä postausta sattuu lukemaan joku raksaneiti, joka vänkää miehensä kanssa autotallin neliöistä, niin suosittelen antamaan periksi ja suostumaan isompaan autotalliin!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

6 syytä, miksi nuoripari päätyi hirteen

Hirsitalon valitseminen tulevaksi kodiksemme taisi loppujen lopuksi olla aika selkeä ja varma valinta. Alkuun kylläkin tilasimme varmaan kymmeneltä talotoimittajalta esitteitä, joita sitten selailtiin iltaisin useamman viikon ajan. Hyvin nopeasti meille jäi enää kaksi varteenotettavaa vaihtoehtoa: hirsi- tai kivitalo. Ollaan tehty listaa asioista, jotka saivat meidän kääntymään hirsitalon suuntaan.

1. Hirsitalossa on terveellistä asua ja hengittää. THL:n mukaan tulemme olemaan KUUSI kertaa tyytyväisempiä kotimme sisäilmaan, kun valitsimme hirsitalon kivitalon sijaan :D Vau! Oletteko muuten tutustuneet kyseiseen selvitykseen? Itse löysin kyseisen selvityksen vasta hiljattain, vaikka onhan tuo tehty jo vuonna 2012 :)

2. Ulkonäkö. Hirsitalon massiivisuus ja hirren muoto miellyttää meitä. Peura Talojen hirren profiili poikkeaa useista valmistajista. Hirressä ei ole kantikasta muotoa, vaan se on pyöreämpi, pehmeämmän näköinen. Tällöin vesi ja pöly ei pääse kerääntymään hirren saumoihin! Hirsiprofiili on myös kosteusteknisesti mainio, sillä siinä ei ole yläpuolista uraa, jolloin vesi ei pääse menemään hirren saumoihin. Täältä näkee hirren profiilin ja lisää Peuran hirsi-innovaatiosta. Pyrimme vielä lisäämään massivisuuden vaikutelmaa rakentamalla talon 230 mm paksusta hirrestä, perinteisillä ristinurkilla. 


























3. Ekologisuus. Puu on uusiutuva luonnonvara ja jättää siten vain pienen hiilijalanjäljen. Löysin netin syövereistä myös talon materiaalivalintoihin pohjautuvan ekomittarin. Siinä mitataan, miten erilaiset materiaalivalinnat vaikuttavat talon ekologisuuteen. Saatiin aika hyvä tulos! Ekologisuus tulee esiin myös puun työstövaiheessa, kun siinä syntyvästä purusta tehdään muun muassa lämmityksessä käytettävää pellettiä. Valmiit hirsipaketit pakataan myös ympäristöystävälliseen muoviin. 

4. Akustiikka. Hirren muoto on epätasainen ja se ikään kuin imee ääntä. Meille on tulossa multimediahuone (josta myöhemmin lisää), johon tulee kaksi hirsiseinää vähentämään kaikumista. Akustiikkaa parannellaan varmasti vielä akustiikkalevyillä ja muulla hilppeellä.

5. Suomalaisten perinteiden kunnioitus. Hirsirakentamista on ollut Suomessa satoja vuosia. On hienoa saada oman kodin rakennusmateriaali suomalaisesta metsästä ja tukea samalla kotimaista hirsiteollisuutta. 


Tällainen hirsimökki löytyy meidän metsästä




























6. Rakentamisen nopeus. Hirsirungon asennus käy kokeneelta asennusporukalta muutamassa päivässä ja vesikatto saadaan suojaksi hyvinkin nopeasti. Asennuksen jälkeen talon ulkoseinät ovatkin sitten maalia vaille valmiit!

Talotoimittajan valintaa on pakko päästä puimaan täälläkin. Meille ei ollut lainkaan selvää, minkä valmistajan hirsitalon valitsisimme. Olimme päättäneet odottaa 2014 syksyn rakennusmessuja, jossa pääsimme juttelemaan hyvin eri talotehtaiden edustajien kanssa. No, messujen jälkeen saimme karsittua pari talotoimittajaa pois pelistä. Taisimme kiertää lähes kaikkien hirsitoimittajien pisteet läpi. Peura Talojen piste oli varmaan ensimmäinen, johon menimme juttelemaan. Emme olleet ahkeran hirsitalotoimittaja-googlailun jälkeen vielä löytäneet heitä! Vaikka kokemusta hirsirakentamisesta heillä on jo yli 40 vuoden ajalta. He olivat nimittäin vasta vähitellen laajentamassa toimintaansa Etelä-Suomeen. Juttelimme Peuran edustajan, Aatoksen, kanssa pitkän tovin rakennusprojektistamme ja toiveistamme taloon liittyen. Messujen jälkeen meillä oli kuitenkin vielä kaksi talotoimittajavaihtoehtoa. Käytiin juttelemassa myös erään isomman hirsitalovalmistajan edustajan kanssa heidän toimistollaan. Palvelu oli erinomaista, mutta hinta oli mielestämme tähtitieteellinen ja tunnelma jotenkin liian tuontantokeskeinen. Tuntui absurdilta, että jouduimme menemään Helsingin keskustaan suunnittelemaan perinteikästä hirsitaloa. Pidimme suunnittelupalaverin myös Aatoksen kanssa meillä kotona, tutussa ja turvallisessa ympäristössä, kahvikupin ääressä. Saatiin muokkailtua eräästä valmiista pohjakuvasta vähän modailemalla tarpeitamme vastaava talo. Aatoksella on vankka ammattitaito niin hirsirakentamisen kuin asiakaspalvelunkin suhteen. Parasta kaikessa tuossa suunnitteluvaiheessa oli hyvä yhteistyö. Olemme saaneet heihin yhteyden, kun on tullut mieleen uusia kysymyksiä ja ajatuksia taloon liittyen. Aatokselle on tullut monet kerrat pirauteltua ja hänestä on kyllä tullut meille yksi luottohenkilö! 

Talotoimittajaa valitessa yksi tärkeimmistä kriteereistä on työn ja materiaalien laatu. Kävimme pariin otteeseen katselemassa yhtä Peura Talojen omakotitaloa. Ensimmäisellä kerralla runko oli naputeltu kasaan ja toisella kerralla talo oli jo lähes muuttovalmis. Talo oli yksikerroksinen, hieman pienempi kuin meidän talo. Näin pääsimme näkemään todellisuudessa, minkälaista jälkeä tehtaalta tulee. Ja tottahan toki vakuutuimme näkemästämme. 

Laatu pitää siis olla ykkösluokkaa, mutta pitääkö hinnan silti kivuta taivaisiin..?  On kuitenkin sanomatta selvää, että isoimmat ja tunnetuimmat firmat nostavat hintoja, koska heidän brändinsä on niin laajalti tunnettu. Peura Talojen kautta saimme mielestämme järkevän kokonaishinnan ja saimme sovittua toimitussisällöstä joustavasti. Tähän mennessä olemme siis hyvinkin tyytyväisiä valintaamme.